Helouhelou!
Tuulisen päivän ratoksi menimme ystäväni kanssa Amarilloon. Olin ajatellut, että nyt kokeilen heidän kasvishampurilasta eli siis mitä tahansa listan hampurilaista kasvispihvillä, kun sen täydellisen kasvishampurilaisen etsintä on ollut jo pitkään käynnissä. Kun tarjoilija tuli ottamaan tilaustamme, sain kuitenkin kuulla, että heidän uudella ruokalistalla ei enää saakkaan listan hampurilaisia kasvisversioina. Päädyin sitten tarjoilijan suosituksesta ottamaan Vege Burriton.
Annos sisälsi tomaattitortillan sisälle käärittyä quornia, sipuli-paprikapaistosta, salaattia, juustokastiketta sekä papusalsaa. Teille, jotka nyt mietitte, että mitä ihmeen quornia niin se on mykoproteiinia (sieniproteiini). Sitä on eri muodoissa rouheesta nuggetteihin, ja sen maku sekä rakenne mukailevat lihaa. Amarillon Vege Burritossa oli quorn filee. Se on vähän kuin broilerifilee, mikä oli yllätys allekirjoittaneelle kun olin odottanut enemmän jauhelihan tapaista ruohetta. Itse pidän paljon quornista, koska oikein maustettuna ei huomaa mitään eroa lihaan ja sitä on helppo käyttää mihin vain.
On se vaan kumma miten Amarillon ruuat aina pääsee yllättämään tulisuudellaan. Ensimmäisen suupalan jälkeen huomasin, että burriton sisällä oli minun makuuni ihan liikaa jalapenoja. Enkä ole tulisen ruuan ylin ystävä, eli ne vihreät paholaiset tuli sitten kaivettua sieltä sisältä pois. Olisin toivonut, että papusalsa ja salaatti olisivat olleet myös tortillan sisällä eikä sivulla, ehkä ne sitten olisi tullut syötyä paremmin. Se, että kaikki olisi ollut käärittynä tortillaan, olisi mielestäni tehnyt annoksesta kokonaisemman. Tällaisen vege burriton tekoa voisi kokeilla kotonakin. Positiivista oli se, että quorn on löytänyt tiensä ravintoloihin! Ehkä tämän myötä kasvisvaihtoehtoja tulee myös lisää ja ehkä se täydellinen kasvishampurilainenkin jostain löytyy.
Ensi kertaan!
~HM







