lauantai 17. toukokuuta 2014

Viikonlopun herkuttelua

Well hello!

Tämä viikonloppu käynnistyi itselläni pitsan merkeissä ja jatkui lauantaina vähän kevyemmin salaatilla. Suuntasin serkkuni kanssa perjantaina Pizzeria La Festaan huikopalalle ja valitsimme talon listalta puoliksi Antica-pitsan, joka sisälsi kylmäsavulohta, rucolaa, katkarapuja sekä smetanaa. Olen itse jo aikaisemmin haaveillut kyseisestä känkystä ja serkkuni kasvisruokavalion ansiosta päädyimme tähän vaihtoehtoon.  





La Festasta voidaan olla montaa mieltä, mutta omalle kohdalleni ovat aina sattuneet maistuvat ruoat eikä tämäkään pitsa kyllä mikään pettymys ollut. Smetanaa olisi saanut olla omaan makuuni aavistuksen enemmän, mutta muuten täytteet ja etenkin lohi toimivat yhdessä loistavasti. Yksi pitsa riitti kahdelle juuri sopivasti, mutta joku suursyömäri voisi olla asiasta eri mieltä. :) 




Lauantaina kävin shoppailupäivän jälkeen lounaalla uudessa Puistokahvila Makiassa, joka avattiin huhtikuun lopussa. Kahvilassa tarjoillaan muun muassa salaatteja, voileipiä, erikoiskahveja sekä leivonnaisia. Halusin itse testata kahden täytteen salaatin, johon valitsin mangokanaa ja mozzarellapalloja. Muita täytevaihtoehtoja olisivat olleet esimerkiksi tonnikala, maustamaton kana tai katkaravut. Kastikkeeksi otin salottisipuli vinaigretten. 

Täytyy kyllä todeta, että salaatti itsessään ei ollut mitenkään erikoinen, vaikka tykkäsinkin varsinkin mangokanan mausta. Jatkossa taidan syödä salaattini Oliviassa, jossa saman hintaiseen annokseen saa valita kuitenkin 7 täytettä. Plussaa Makia saa kuitenkin hieman erikoisemmin maustetuista täytteistä ja salaatin koosta, joka oli mielestäni juuri sopiva. Huonoa kahvilassa oli sekavasti järjestetyt tarjoilutiskit ja se, että kaikki työntekijät tuntuivat häärivän jatkuvasti asiakkaiden tiellä eikä heillä ollut aikaa kunnon asiakaspalveluun. 

Ruokaisaa viikonloppua!

-A

maanantai 5. toukokuuta 2014

Jyväskylän antimia

Moikkelis! 

Viime viikonloppuna olin reissun päällä Jyväskylässä ja totta kai uudesta kaupungista pitää ensimmäisenä ottaa haltuun ruokapaikat. Ystäväni ehdotuksesta menimme ravintolaan nimeltä Classic American Diner, joka löytyy Jyväskylän lisäksi Tampereelta. Kuten nimestä saattaa päätellä, paikka oli sisustettu amerikkalaisista leffoista tuttuun diner-tyyliin ja ruokalistaan kuului erilaisia burgereita, kerrosvoileipiä, pihvejä, salaatteja ja kanansiipiä. Jälkkäriksi oli tarjolla muun muassa kakkuja, pirtelöitä, pannukakkuja sekä Ben & Jerry's jäätelöpalloja. 

Päädyin itse valitsemaan monipuoliselta listalta pitkän pähkäilyn jälkeen Smoky Chicken Burgerin, johon kuului kanafileen lisäksi pekonisiivuja, tomaattisalsaa sekä savujuustoa. Annokseen sisältyivät myös ranskalaiset, suolakurkku sekä coleslaw-salaatti. 




Olin hieman pettynyt valintaani, sillä burgerin välissä ollut kanafilee oli liian paksu ja sen leikkaaminen pienimmiksi paloiksi oli välillä jopa hankalaa. Myöskään tomaattisalsa ei toiminut kastikkeena hyvin, sillä se oli liian mietoa ja olisin kaivannut kanan kanssa tulisempia makuja. Ranskalaiset olivat kuitenkin positiivinen yllätys, samoin sämpylät sekä coleslaw-salaatti. Annoksessa oli kyllä riittävästi syötävää lähes 14 euron edestä enkä harmikseni jaksanut testata Dinerin jälkiruokavalikoimaa vatsan ollessa niin täynnä. Ystävieni ruokavalinnat onnistuivat muuten hieman paremmin kuin omani, sillä he ylistivät Dinerin lohisalaattia sekä pekoniburgeria. Mutta itse olen kyllä rehellisesti sanottuna maistellut parempiakin hampurilaisia. 

Loppureissusta käytiin tyylikkäästi Mäkkärissä ja Jyväskylän (kuulemma) paras pizzeria Maria jäi tällä kertaa testaamatta. Mutta ehkä eksyn kaupunkiin tulevaisuudessa uudemmankin kerran...

 Nyt parantelemaan flunssaa kotiruoan ääreen!

-A


torstai 24. huhtikuuta 2014

Tulista tavaraa

Helouhelou!

Tuulisen päivän ratoksi menimme ystäväni kanssa Amarilloon. Olin ajatellut, että nyt kokeilen heidän kasvishampurilasta eli siis mitä tahansa listan hampurilaista kasvispihvillä, kun sen täydellisen kasvishampurilaisen etsintä on ollut jo pitkään käynnissä. Kun tarjoilija tuli ottamaan tilaustamme, sain kuitenkin kuulla, että heidän uudella ruokalistalla ei enää saakkaan listan hampurilaisia kasvisversioina. Päädyin sitten tarjoilijan suosituksesta ottamaan Vege Burriton.

Annos sisälsi tomaattitortillan sisälle käärittyä quornia, sipuli-paprikapaistosta, salaattia, juustokastiketta sekä papusalsaa. Teille, jotka nyt mietitte, että mitä ihmeen quornia niin se on mykoproteiinia (sieniproteiini). Sitä on eri muodoissa rouheesta nuggetteihin, ja sen maku sekä rakenne mukailevat lihaa. Amarillon Vege Burritossa oli quorn filee. Se on vähän kuin broilerifilee, mikä oli yllätys allekirjoittaneelle kun olin odottanut enemmän jauhelihan tapaista ruohetta. Itse pidän paljon quornista, koska oikein maustettuna ei huomaa mitään eroa lihaan ja sitä on helppo käyttää mihin vain.


On se vaan kumma miten Amarillon ruuat aina pääsee yllättämään tulisuudellaan. Ensimmäisen suupalan jälkeen huomasin, että burriton sisällä oli minun makuuni ihan liikaa jalapenoja. Enkä ole tulisen ruuan ylin ystävä, eli ne vihreät paholaiset tuli sitten kaivettua sieltä sisältä pois. Olisin toivonut, että papusalsa ja salaatti olisivat olleet myös tortillan sisällä eikä sivulla, ehkä ne sitten olisi tullut syötyä paremmin. Se, että kaikki olisi ollut käärittynä tortillaan, olisi mielestäni tehnyt annoksesta kokonaisemman. Tällaisen vege burriton tekoa voisi kokeilla kotonakin. Positiivista oli se, että quorn on löytänyt tiensä ravintoloihin! Ehkä tämän myötä kasvisvaihtoehtoja tulee myös lisää ja ehkä se täydellinen kasvishampurilainenkin jostain löytyy.

Ensi kertaan!

~HM



torstai 17. huhtikuuta 2014

Lempibuffet

No mutta hei taas! 

Eilen syötiin salaattia, tänään oli vuorossa kiinalaista. Tällä viikolla on kyllä lähtenyt aivan käsistä tämä ulkona syöminen, ehkä ensi viikolla ruokaa voisi laittaa myös itse. Kaverini houkutteli minut Hai Longiin lounaalle ja lähdin mukaan kyllä ihan mieluusti, sillä tämän kiinalaisen ruoat ja etenkin buffet ovat meikäläisen mielestä hyviä. Ja itse asiassa idea tästä blogista syntyi juuri Hai Longin pöydän ääressä...

Arkipäivinä buffetpöytään kuuluu 8 erilaista ruokalajiketta riisin lisäksi, esimerkkeinä paistettua nuudelia, liha- ja kasviskastikkeita sekä friteerattuja kanapalloja. Runsas salaattipöytä löytyy myös ja jälkiruoaksi saa ottaa kahvia tai teetä.




Olen yleensä käynyt syömässä Hai Longissa viikonloppuisin, jolloin buffettiin kuuluu lisänä sushia ja olinkin nyt hieman pettynyt, sillä luulin sushin kuuluvan myös arkibuffettiin. Ruoassa ei kuitenkaan ollut mitään vikaa ja saimme kyllä helposti vatsat täyteen. Erityismaininnat menevät mausteiselle härkäkastikkeelle sekä paistetulle nuudelille, jotka veivät kielen mennessään. Ravintolassa on aina mukavan rauhallinen tunnelma, vaikka sinne menisi ruuhka-aikaankin ja ruokapatoja täydennetään jatkuvasti.

Seuraavan kerran menen Hai Longiin kyllä jälleen jonakin viikonloppuna, sillä vaikka buffet onkin silloin kalliimpi, se on sen arvoista. Koska silloin saa sushia! 

Nyt pääsiäisen viettoon! 

-Annu

Lohta ja porkkanaa

Holaa! 

Keskiviikkona valitsimme lounaspaikaksi meille molemmille entuudestaan tutun Olivian, joka on samalla sekä salaattiravintola että kahvila. Oliviassa salaatti kootaan erilaisista kasvis- ja lihavaihtoehdoista valitun täytemäärän mukaan. Jälkiruoaksi on tarjolla herkullisia kakkuja, leivoksia ja jäätelöä, jotka eivät valitettavasti sisälly salaattilounaan hintaan. Myynnissä oli myös ihania käsintehtyjä suklaakonvehteja.




Täytteitä löytyy runsaasti ja salaatista on mahdollista tehdä myös ruokaisampi uuniperunalla tai vaihtuvalla lämpimällä lisukkeella. Kastikevaihtoehtoja on myös ihan kiitettävästi. Tänään söimme kumpikin 7 täytteen salaatit ja valitsimme niihin omia lemppareitamme, kuten lohta, fetaa, porkkanoita, uuniperunaa, raejuustoa, pähkinöitä ja parsakaalta. Annokset olivat tapansa mukaan superkookkaita ja olikin käydä niin traagisesti, ettemme meinanneet jaksaa syödä kaikkea. Lohi oli tänä päivänä jotenkin kovaa ja seasta löytyi pitkiä ruotoja, mutta muuten ruoassa ei ollut valittamista. 




Jälkkäriksi lounaaseen kuuluvan kahvin (tai teen) kaveriksi oli tietenkin pakko ottaa suklaapiirakkaa, joka oli kyllä juuri niin hyvää miltä näyttikin. 

Oliviassa ruokaa on aina tarpeeksi. Ruoan määrä ja hinta siis todellakin kohtaavat tässä ravintolassa. Lisäksi salaattiainekset ovat aina hyvälaatuisia ja joka kerta on mahdollista muodostaa uudenlainen kokonaisuus lukuisista hyvistä täytevaihtoehdoista. Ruokapaikkana Olivia on viihtyisä, mutta lounasaikaan usein melko täynnä ja salaattiannosta kootessa saattaa iskeä pieni paniikki muiden asiakkaiden huohottaessa niskaan. Oliviasta on muuten mahdollista ottaa salaatti myös mukaan, mikä on aivan mahtava juttu.

Pian taas syödään!

-A&HM



sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Sunnuntaibrunssilla

Tilulilulii!

Koska ilma oli harmaa ja me olimme yllättäen nälkäisiä, päätimme käydä katsastamassa Tuban sunnuntaibrunssin. Tuba on kierrätys- ja ekohenkinen kulttuurikuppila, joka järjestää viikonloppuisin eriteemaisia brunsseja. Tänä viikonloppuna oli vuorossa Kiina brunssi, jossa oli tarjolla muun muassa härkäwokkia, erilaisia salaattijuttuja, chili-inkiväärimunakasta sekä jälkiruokaa. Koska ruokalajeja oli useampia, tarjoilu oli järjestetty buffet-tyyliin.




Maistelimme kummatkin eri ruokia ja tulimme siihen tulokseen, että ruoan määrä ja hinta eivät aivan kohdanneet. Ruokavaihtoehtoja olisi pitänyt olla enemmän. Esimerkiksi ainoana kastiketyylisenä ruokana oli härkäwokki riisin kera, joten kasvissyöjiä ei oltu tässä suhteessa huomioitu. Härkäwokki oli kyllä maukasta, mutta ehkä aavistuksen liian tulista ja tarjolla olisi voinut olla muitakin miedompia kastikkeita. Kasvisvaihtoehtona härkäwokille oli varmaankin valkosipuli-parsakaali, joka oli paremman puutteessa syötävää. Salaatteja oli mielestämme liikaa ja ne olivat liian tavanomaisia ottaen huomioon brunssin teeman. Lisäksi tarjolla oli jotakin epämääräistä kalaa, joka oli kylmää ja maistui leivältä sekä kiinalaista riisipuuroa ja maissikeittoa, jotka vaikuttivat mielestämme liian omituisilta. Emme siis uskaltautuneet maistamaan niitä.




Jälkiruoaksi oli tarjolla hedelmiä sekä jäätelöä ja friteerattua banaania. Hedelmät ja jäätelö olivat mukavan raikkaita mausteisen ruoan jälkeen, mutta friteerattu banaani oli kyllä pohjanoteeraus. Koska friteeraus oli tehty jo aikaisemmin päivällä, se ei ollut enää parhaimmillaan ja banaani oli mauton ja koostumukseltaan epämiellyttävä.

Makunsa puolesta plussaa saivat onnistunut kaalisalaatti sekä kuivatut sipulit. Osa ruoista oli maustettu eri tavalla kuin peruskiinalaisessa, mikä oli hyvä juttu. Myös Tuban sisustus keräsi pisteet, sillä kaikki huonekalut ja astiat olivat kierrätettyjä ja ne loivat kodikkaan tunnelman kuppilaan.

Summa summarum Tubaan menemme varmasti vielä uudelleen, sillä se pitää katsastaa eri päivänä ja eri teemalla. :)

Ruokalevolle!

-A & HM

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Ruokaseikkailu alkaa!

Hei vaan!

Istuimme eräänä päivänä jälleen kerran luonaalla eräässä ravintolassa ja mieleemme tuli ajatus aloittaa blogi yhteisestä harrastuksestamme: syömisestä. Blogin ideana on, että kirjoitamme nauttimastamme ruoasta, jota emme ole valmistaneet itse. Emme siis julkaise reseptejä tai muitakaan ruoan valmistamiseen liittyviä seikkoja. Emme ole, emmekä kuvittele olevamme ruokamaailman ammattilaisia, vaan kirjoitamme omia mielipiteitämme ruoasta ja ruokapaikoista huumorimielessä. 

Tänään vihdoin saimme aloitettua bloggaamisen. Pitkän tietokoneiden äärellä vietetyn päivän päätteeksi ensimmäiseksi uhriksemme joutui tuttavamme, Tuomas Orvokki*, joka valmisti meille chilikatkarapupastaa




Tuomas Orvokki löysi tämän reseptin Pirkan reseptisovelluksesta ja valitsi sen todennäköisesti siitä syystä, että toinen meistä ei syö lihaa. Ruoka oli maittavaa eikä katkarapujen yleensä epämiellyttävä verisuonimainen koostumus haitannut. Pastan seurana tarjoiltiin kylmä crème fraïche-basilikakastike, joka yksinkertaisuudessaan toimi yllättävän hyvin ja se tasoitti chilin tulisuutta. Ruoka saa lisäpisteitä värikkyydestään, joka luotiin kahdella eri värisellä paprikalla sekä pastalla. Tätä varmasti voisimme tehdä itsekin joskus tulevaisuudessa. Tuomas Orvokki otti kokkaushaasteen tyynesti vastaan ja suoriutui tehtävästään mallikkaasti. Ehkä hänen tekemiään ruokia nähdään blogissa jatkossakin... ;)

Näin pitkän päivän päätteeksi ja ensimmäiseksi postaukseksi ei kauheasti juttua riittänyt, mutta jospa se tästä. Palataan taas pian ruokapöydän ääreen. 

Cheerio, cheerio! 

-Annu & Henna-Maria 

*nimi muutettu